Keittiöhöyryjä

Keittiöhöyryjä

Tulostettava sivuTulostettava sivu

Thaimaan matkailua - Thai ainakin makuja!

Kaukomatkailun paras sesonki taitaa olla meneillään. Aika iso joukko suomalaisia, ajan ja kukkaron salliessa, suuntaa nokkansa porottavan auringon alle vaikkapa Thaimaahan. Ei vaivaa lumityöt, ei liukkaus eikä paukkuvat pakkaset. Hyvällä omallatunnolla voi heittäytyä uuvuttavan upean thai-ruokakulttuurin vietäväksi; Katukeittiöiden tuoksut ja tunnelma illanhämärissä, kaikkialla leijuva kalakastikkeen haju, ihana tulisuus, jota kookosmaito juuri sopivasti leikkaa ja korianteri, korianteri, korianteri.

Niin, korianteri. Se kuuluu vähintäänkin, kylläkin alati vaihtuvaan, suosikkiyrttieni top 3:seen. Minua itseäni eivät talvipakkaset haittaa, mutta voi sitä pikkuista mitätöntä korianteritupsua, jota yritän kotiin marketista raahata. Ei kestä ei, ei sitten vähäistäkään viimanpalaa. Nykyään otan muistaessani kylmälaukun mukaan, en pakasteille, vaan kallisarvoisille koriantereille, jotta voin ne edes hiukan pakkasesta eristää. Kotiin selvittyäni voin niiden avustuksella loihtia keskelle Suomen talvea oman pikku thaikeittiöni. Hämmästyttävän hyvin thairuoka sopii keskelle talvea, sen värikkyys luo illuusion iloisesta auringosta chilien vastatessa sopivasta poltteesta. Tuoksu ja maku tervehtivät toisiaan lautasellani ja vievät minut mukanaan hetkeksi kaukaisille rannoille.

Laap Gai (kirjoitusasu vaihtelee) on tulinen kanasalaatti, eräs thaikeittiön suosikkiresepteistäni. Tutustuin siihen ensi kerran Bangkokissa häämatkalla -98. Eksyimme mieheni kanssa johonkin moderniin elektroniikkataloon, jossa yksi kerros oli pyhitetty ruualle, luullakseni hiukan työmaaruokailu-tyyppisesti. Kun lopulta pääsimme perille systeemistä, eli ensin ostettiin kassalta kasa lippusia ja sitten kuljettiin lippujen ja tarjottimen kanssa ruokapisteeltä toiselle kokkien annostellessa ruokaa lautasillemme, innostuimme – ja onnistuimme - viittomaan ruokia itsellemme ihan vaan ulkonäön perusteella. Tämän ruokalajin kohdalla takanamme tullut paikallinen pudisteli päätään varoittaen miehelleni hokien veli hot, veli hot. Siitäpä veli-pohjalainen innostui.

Ja toki se oli VERY HOT. Ruokalajin nimen ja valmistusohjeen tulin sitten tuntemaan jokusen viikkoa myöhemmin Chiang Maissa kokkauskurssilla. Ohje on simppeli ja tulisuuden määrää voit helposti säädellä chililajikkeen valinnalla ja määrällä. Ihan vaan mietokin versio salaatista on maistuva.

Laap Gai

Laap Gai

Tulinen thai-kanasalaatti

300g broilerinjauhelihaa

2 salottisipulia ohuiksi suikaloituna

5 cm pätkä Ginzaa tai tuoretta inkivääriä kuorittuna ja pieneksi pilkottuna

1-2 chiliä pilkottuna, valitse lajike makuhermojesi mukaan

2 rkl kalakastiketta

1 limen mehu

1 dl korianteria silputtuna

öljyä

Tarjoiluun

1 kevätsipuli

2 rkl paahdettua riisiä hienonnettuna

Mintun lehtiä

Valkokaalia ja kurkkua

Kuumenna wokki tai iso paistinpannu ja pari rkl öljyä. Lisää ensin sipuli, inkivääri ja chilisilppu, perään jauheliha. Jauhelihan voit  heti maustaa kalakastikkeella ja limen mehulla, lisää korianteri kun jauheliha on kypsynyt.

Tarjoiluun tarvittavan riisin (voit jättää poiskin) valmistat seuraavasti: Paahda kuivalla pannulla muutama ruokalusikallinen puuroriisiä. Älä polta. Jauha paahdettu riisi isossa huhmareessa murusiksi.

Aseta salaatti tarjolle siten, jauhelihasalaatti tulee astian keskelle ja suikaloitu kaali ja kurkut kehystämään sitä. Riisimurun, mintun ja kevätsipulin voit ripotella päälle.

Salaatissa on maun lisäksi ihaninta sen helppotekoisuus ja se, että aineita on helposti saatavilla. Mutta tiedättekös, että esimerkiksi sellaista raaka-ainetta kuin broilerinjauheliha, ei ollut yleisesti saatavilla kaupoista vielä 90-luvun lopulla? Muistan kun eka kertaa kokkasin tätä Suomessa ja hienonsin rintafileitä terävällä veitsellä pieneksi silpuksi. No kävihän se niinkin… ja itse asiassa sai kokin näyttämään siltä kuin valmistaisi varsin vaativaa ruokalajia!

Aihepiiri: